Suklaan historiaa

Asui kerran nykyisen Meksikon alueella, mikä kerran oli mayojen omistuksessa, eräs hallitsija. Quetzalcoatl eli Siipikäärme (tunnettu myös Sulkakäärmeenä). Hän hallitsi tolteekkejä 900-luvuupungista. Quetzalcoatl ei ollut vaan hallitsija, vaan tarun mukaan myös ns. Paratiisin Puutarhuri. Juuri paratiisista haki hän kaakaopuun, jonka vuoksi häntä pidettiin jumalana. Tolteekit jumaloivat kaakaopuuta ja pitivät sitä jumalien puuksi, sillä se antoi heille ruoan ja juoman. Kuoresta tehtiin lusikoita ja astioita, koreja, verkkoja ja nuoraa, lehdillä katettiin talojen katot.

Hallitsija oli hyvin varakas, mutta ihaili kuolemattomuutta. Hän meni jumala Tezcatlipocan luokse sitä hakemaan, mutta vihainen jumala valmisti juoman, joka huumasi hallitsijan. Quetzalcoatl juoksi joen rannalle, istui käärmeistä tehdylle lautalle ja ilmoitti: ”Palaan ruoko-vuonna, kun saan voimani takaisin. ”

Tolteekkien seuraajat atsteekit eivät unohtaneet jumalallista puutarhuria, joka lahjoitti heille kaakaopuun. He keksivät juoman, joka sai nimeksi tšokolatl (hapan vesi) – tämä oli kuivatuista ja paahdetuista kaakaopavuista valmistettu suklaa. Atsteekkien viimeinen hallitsija Moctezuma II arvosti tätä juomaa ja joi sitä vain kultamaljasta. Hän hankkii itselleen hyvin suuren papuvaraston. Sinä aikana käytettiin papuja myös rahana: orja maksoi 100 papua, 10 pavulla sai viettää yön tytön kanssa.

Saapui vuosi 1519 – ruokovuosi. Taivaaseen ilmestyi komeetta, tapahtui vakaava maanjäristys. Viisaat ennustivat, että Quetzalcoatl palaa 21. huhtikuuta. Juuri silloin saapui Amerikkaan espanjalainen konkistadoori Hernán Cortés. Hänen sotilaillaan olivat sulkakypärät, heidän taistelutarvikkeet kiilsivät käärmeen suomujen lailla. Moctezuma II uskoi, että Sulkakäärme on takaisin: tervehti Cortésia suurella kunnialla, tarjosi hänelle suklaata ja ”palautti” hänelle joskus kuuluneen valtion. Kun hän tajusi, että oli tehnyt virheen, oli jo liian myöhäistä.

Cortés ei pitänyt erityisemmin happamasta juomasta, mutta huomasi, että se vie janon ja virkistää. Cortés saavutti sen, että kaakaopensasta alettiin viljellä ja perusti ensimmäisen kaakaotarhan Haitilla. Espanjalaiset valmistivat kaakaojuomaa kuumalla vedellä, lisäsivät sokeria, vaniljaa, kanelia ja neilikkaa. Juuri sellaisessa muodossa levisi suklaa Euroopassa ja tuli tunnetuksi.